SOCIAL MEDIA

perjantai 30. elokuuta 2019

Suklaakiisseli

Suklaakiisseli sopii hyvin jälkiruoaksi tai vaikkapa koululaisen välipalaksi.


Ainekset:

0,5 l luomumaitoa
0,5 dl tummaa kaakaojauhetta
0,75 dl luomuruokosokeria
1 tl vaniljasokeria
3 rkl perunajauhoja

Mittaa maito, kaakaojauhe, sokeri ja vaniljasokeri kattilaan.
Sekoita perunajauhot pieneen määrään nestettä (maitoa tai vettä).
Laita kattila liedelle ja anna kiehahtaa samalla sekoittaen.
Siirrä kattila pois levyltä ja sekoita perunajauhoseos joukkoon.
Anna vielä kiehahtaa.
Suklaakiisselin tulisi olla sopivan tuhtia, ei liian löysää.

Voit halutessasi tarjoilla kiisselin vaikkapa blogista löytyvän ruusunmarjakastikkeen kanssa.



keskiviikko 28. elokuuta 2019

Ruusunmarjakastike

Tämä ruusunmarjakastike sopii vaikkapa suklaakakun päälle. Voit tarjota sitä myös vaikkapa maustamattoman jogurtin tai vaniljajäätelön kanssa. (Sopii myös kerrostalkkunahyveeseen )


Ainekset:

Ruusunmarjoja
Sokeria
Vettä

Leikkaa kannat pois marjoista.
Puolita marjat ja ota siemenet pois.
Laita marjat kattilaan ja lisää vettä suhteessa marjojen määrään. Esim. 2 dl perattuja marjoja, 1 dl vettä jne.
Lisää myös sokeri samaan tapaan suhteessa marjojen määrään. Esim. 2 dl marjoja, 0,75 dl sokeria tai oman maun mukaan.

Keitä marjoja kunnes ne ovat pehmenneet täysin.
Lisää tarvittaessa vettä keittämisen aikana.
Maistas sokerin määrä. Kastikkeen tulisi olla juoksevaa, mutta ei liian vetistä (eikä hillomaista).

Kaada seos siivilän läpi astiaan.
Puserra marjoja siivilää vasten niin, että kaikki marjoista irtoava hedelmäliha tulee kastikkeen sekaan.

Marjoista jää lopulta vähän jäljelle, siemenien yms. poistamisen jälkeen. Tämä on hyvä huomioida kerätessä marjoja!








Puolukkainen pata/kattilaleipä

Valmista leipä pata/kattilaleivän ohjeella siihen asti, kunnes otat taikinan jääkaapista.
Voit myös jo tässä vaiheessa laittaa paistoastian uuniin kuumenemaan.

Lisää joukkoon muutama desi puolukoita ja puoli desiä ruokosokeria tai jotakin tummaa sokeria. Sekoita ne taikinan sekaan.
Jauhoja taikina päältä ja anna kohota vielä 10 minuuttia.

Kumoa paistoastiaan. Käytin tällä kertaa suorakaiteen muotoista teflon-vuokaa.
Lopputulos oli muuten hyvä, mutta leipä tarttui astiaan, eli jatkossa käytän jotakin muuta kuin teflonia.

Puolukkainen leipä on todella herkullinen ja sen voit tarjota ihan vain voin tai vaikka juustosiivun kanssa.







Pata kattilaa soimaa - pata/kattilaleipä

"Pata kattilaa soimaa" on vanha suomalainen sananlasku.
Se sopii oikein hyvin niin ruokablogiin, mutta on myös käypä ja kelpo muistettava, myös monissa elämäntilanteissa.

Tässä siis resepti Pata kattilaa soimaa - leipään.
Sain alkuperäisen reseptin pataleipään (tai kummaksi sitä nyt haluaa kutsua) eräältä entiseltä työkaverilta. Tämä on hieman muunneltu versio siitä.

Tätä leipää voit valmistaa niin padassa, kuin kattilassa; molemmat toimii yhtä hyvin.

Ainekset:

4 dl lämmintä vettä
8 dl jauhoja
1 tl kuivahiivaa
2 tl suolaa
(2 rkl pellavansiemeniä tai vastaavia)

Sekoita aineet keskenään. (Jauhot ja neste on suhteessa noin 2 osaa jauhoja 1 osa nestettä.)
Voit halutessasi lisätä sekaan pellavansiemeniä tai muita kotimaisia siemeniä muutaman ruokalusikallisen.
Laita jääkaappiin yöksi tai vähintään 8-10 tunniksi.

Kumoa taikina jauhotetulle leivinpaperille.
Muotoile se pyöreäksi. Voit käyttää jauhoja apuna, mutta ethän tee taikinasta liian kiinteää tai "vaivaa" taikinaa. Eli vain hyvin kevyttä käsittelyä.
Anna kohota vielä noin puoli tuntia.

Laita sopiva pata tai kattila kylmään uuniin. Tarkista pata/ kattila ennen kuumennusta, että se kestää uunia, eikä siinä ole muoviosia.
Kuumenna uuni 225 asteeseen.
Anna padan /kattilan kuumentua uunissa.

Kun taikina on kohonnut uudelleen leivinpaperilla, ota pata/ kattila uunista.
Kumoa taikina kuumaan pataan/ kattilaan.
Voit tehdä taikinaan halkeamattomuusviillon, joka myös näyttää kivalta leivän koristeena.

Peitä pata/ kattila kannella ja laita uuniin.
Paista leipää kannen alla reilut puoli tuntia.
Ota sitten kansi pois ja paista vielä 12 minuuttia.



Tein leivästä myös puolukkaisen version. Sen ohjeen löydät tästä.







maanantai 26. elokuuta 2019

Luonnon saippua-aine - Suopayrtti

Suopayrtti. Kaunis ja huumaavan tuoksuinen yrtti, joka on alkuperältään vaatimaton, vanha koristekasvi, tuottaa saponiinia.


Sain vihdoin kokeiltua, miten suopayrtti toimii. Olin lukenut siitä jo monta kertaa aiemmin, ja nyt löysin iltakävelyllä käydessä sitä luonnosta.


Suopayrtti siis sisältää saponiinia, joka on käytännössä saippua-ainetta.
Sitä on käytetty mm. saippuanteossa. Ja se vaahtoaa kuin saippua. (Tämä vaihe oli todella hauska huomata pesunestettä tehdessä:) )

Sitä voit käyttää muun muassa hienovaraiseen pyykinpesuun; vaikka villalle tai silkille, miksei muillekin materiaaleille, käsien pesunesteeksi tai hiustenpesuun. Suopayrtin sekaan voi sekoittaa muita tarkoitukseen sopivia yrttejä.

Suopayrttiä voit myös viljellä. Mikä olisikaan hienompaa, kuin kasvattaa omat suopayrtit, ja sitä kautta vähentää runsaasti niin kemikaalien käyttöä kuin turhaa pakkausmateriaalia saippuoista yms.

Voit valmistaa sen maanpäällisistä osista vaikkapa pesunestettä, mutta varsinaisen suovan tekoon olisi hyvä kerätä sen juuret ja käyttää ne tuoreena tai kuivattuna.


Pesuneste suopayrtistä:

Ainekset:

Suopayrtin kasviosia
Vettä
Muita sopivia yrttejä

Pilko suopayrtti kattilaan sopiviksi osiksi.
Lisää vettä niukasti.


Keitä yrttiä vedessä pienellä lämmöllä puoli tuntia.
Lisää sitten joukkoon muut haluamasi yrtit ja keitä vielä hetki.


Siivilöi seos.


Puristele tai painele lusikalla suopayrtistä kaikki irtoava saponiini nesteen sekaan.




Purkita valmis pesuneste.



Säilytä jääkaapissa.
Säilyy noin viikon verran, eli kannattaa tehdä sellainen määrä jonka uskoisit tulevan käytetyksi viikon aikana.
Voit käyttää pesunestettä heti.

Kokeilin sitä ensin käsienpesuun ja kasvoille.
Iho jäi tasaisen tuntuiseksi, mutta en usko sen olevan varsinaisesti tarkoitettu kasvojen pesuun.
Pesin myös lattiat sillä ja toimii hyvin.
Mihin muuhun se sopii, selviää vain kokeilemalla, Summanmutikan tapaan. Netistä löytyy jonkin verran artikkeleita siitä, mutta sitä käytetään toimivuuteen nähden mielestäni liian vähän.

Itse oli todella tyytyväinen kokeiluun. Pesunesteen teko ei ole vaikeaa, päinvastoin!
Suopayrtti tosiaan vaahtoaa, en ollut ennen nähnyt reaktiota, miten kasvi voi vaahdota.
(Kuvassa pesunestettä on sekoitettu hieman veden sekaan.)


Jos haluat kerätä enemmän kuin viikon tarpeeseen tulevan määrän yrttiä kerralla, voit myös kuivattaa sitä.


En ole vielä kokeillut miten kuivatettu yrtti toimii vaahtoamisen osalta, mutta eiköhän siinä ole kaikki aineet yhä mukana. Uskoisin, että toimii. Myös muita "jatkojalostus" ideoita kytee jo.

Eli kokeilua odotellessa. Mutta mikäs odotellessa, näin kaunista kasvia on kiva ihailla jo näiden kuvienkin kautta :).



Vispipuuro spelttimannasta

Kuohkea vispipuuro maistuu välipalana tai jälkiruokana.
Tässä reseptissä on käytetty tavallisten mannasuurimoiden sijaan spelttimannaa.



Speltin viljelystä on löytöjä Suomessa jo 300-luvulta. Sitä kutsutaan alkuviljaksi; joka sopiikin hyvin myös tämän blogin teemaan; ollaan siis ihan aiheen juuritasolla. 
Speltti sopii ominaisuuksiensa mukaan hyvin luonnonmukaiseen viljelyyn. Se mukautuu luonnon omaan kiertoon, eikä vaadi paljon kasvaakseen.

Tässä ohje maukkaaseen speltti-vispipuuroon.

Ainekset:

1 litra vettä
2,5 dl luomu spelttimannaa
3-4 dl puolukoita
1,5 dl sokeria
1 tl suolaa

Mittaa vesi kattilaan.
Lisää sekaan puolukat, sokeri ja suola.
Kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua joitakin minuutteja, jotta puolukat pehmenevät.
Lisää samalla sekoittaen joukkoon spelttimanna.
Keitä 2 minuuttia koko ajan sekoittaen.
Anna jäähtyä jonkin aikaa.
Vatkaa sähkövatkaimella puuroa noin 10 minuuttia tai kunnes siitä tulee kuohkeaa ja vaaleaa.

Tarjoile sellaisenaan tai maidon kanssa.









Kerrostalkkunahyve

Lapsilla on usein hyvin suuri mielikuvitus. Niin oli minullakin. Luulin lapsena, että talkkunalla olisi jotain tekemistä kalkkunan kanssa. Ja kammoksuin talkkunaa, koska minusta tuntui oudolta, että jokin jauho olisi tällaisesta alkuperästä lähtöisin. Sittemmin käsitykseni asiasta on tullut oikaistua, ja voin hyvin mielin syödä talkkunaa, joka on siis herkullinen kotimainen viljoista paahtamalla tehty seos (eikä sillä ole mitään tekemistä kalkkunan kanssa :) ).

Perinteisesti talkkunahyve valmistetaan sekoittamalla talkkunaa, marjoja, sokeria ja kermaa.
Tämä hyve on valmistettu hieman kevennettynä.
Kerman sijaan olen käyttänyt jogurttia, mutta se on silti todella maistuva ja makea herkku.
Sokeria ei tarvitse lisätä tähän hyveeseen.
Sen aineita ei ole myöskään sekoitettu sekaisin, kuten alkuperäisessä, vaan ne laitetaan kerroksittain lasiin tai tarjoilumaljaan.



Ainekset:

Maustamatonta luonnonjogurttia
Talkkunaa
Marjoja tai hilloa (vaikkapa Summanmutikan Taivaallista aronia-omenahilloketta)

Kaada muutama sentti jogurttia lasin tai muun astian pohjalle.
Lisää seuraavaksi ohuehko kerros talkkunaa ja sitten marjoja/ hilloa. Toista sama muutaman kerran, kunnes astia on riittävän täynnä.

Tämä kerrostalkkunahyve sopii tarjottavaksi vaikkapa aamiaisella, välipalana tai jälkiruokana.

Voit ripotella annoksen päälle vaikkapa kotimaisia pellavansiemeniä tai auringonkukan siemeniä.




Kotimainen papulisuke

Gluteeniton, laktoositon 

Kotimaiset pitkät pavut olivat itselleni lapsena ihania yllätyksiä kasvimaalla kasvaessaan.

Tämä resepti on yksinkertaiseen papulisukkeeseen, jonka raaka-aineet ovat kotimaisia, ja jota voit tarjota vaikkapa kalan tai lihan lisukkeena.

Ainekset:

Tuoreita vihreitä pitkiä papuja
Villikuminaa jos löytyy luonnosta, jos ei kuivatut kuminan siemenet käy
Mustapippuria
Suolaa
Vettä

Öljyä paistamiseen

Pese pavut. Leikkaa pois mahdolliset kannat, joista papu on ollut kiinni kasvaessaan.
Laita öljyä pannulle.
Lisää jonkin verran kuminaa ja vajaa tl mustapippuria. Anna niiden paistua hetki ennen papujen lisäämistä.
Lisää pavut. Kuullota papuja joitakin minuutteja.
Lisää sitten muutama desi vettä sekaan ja mausta suolalla.
Anna kypsyä kannen alla pienellä lämmöllä noin 10 minuuttia.




torstai 22. elokuuta 2019

Hölskykurkut

Suomessa on säilötty perinteisesti etikkaan jos jonkinlaista.

Tällä kertaa tein "Hölskykurkkuja" perinteiseen tapaan, hieman reseptiä muutellen. 
Perinteisesti näissä kurkuissa on käytetty tilliä, mutta itse en siitä niin välitä kurkkujen seassa, eli jätin ilman. Voit lisätä sitä oman maun mukaan. 

Huom! Tarvitset hölskyttelyyn sopivan rasian tai muun kannellisen astian. 

Ainekset:

3 kpl avomaankurkkua
4 tl sokeria
1 tl ruususuolaa
2 rkl luomuomenasiiderietikkaa

Siivuta kurkut ohuen ohuiksi viipaleiksi. 
Laita kurkut astiaan, jonka kannen saa tiiviisti kiinni.
Lisää muut aineet sekaan. 
Laita kansi hyvin kiinni.
Sitten vain "hölskyttelemään", kunnes kaikki ainesosat on menneet hyvin sekaisin. 

Voit tarjota kurkkuja heti tai antaa niiden olla jääkaapissa yön yli ennen tarjoilua.
Säilytä kurkut kylmässä. 

Voit kokeilla tehdä kurkkuja myös vaikkapa valkosipulilla tai erilaisilla yrteillä maustettuna. 
Vain mielikuvitus on rajana!



Helmipuuron perusohje

Gluteeniton

Helmipuuroa ei näe useinkaan tarjottavan, vaikka se on herkullinen, täysin gluteeniton puuro.

Tässä perusohje Helmipuuron tekoon.

Ainekset:

4 dl luomumaitoa tai muuta sopivaa nestettä
1 dl Helmi-perunasuurimoita
1 tl suolaa
1 rlk voita

Kuumenna maito kiehumispisteeseen.
Sekoita suurimot sekaan.
Anna kypsyä pienellä lämmöllä noin 8 minuuttia samalla sekoitellen.
Lisää suola ja voi.

Puuro on valmis tarjottavaksi!


Vaniljainen helmivanukas

Gluteeniton, voi toteuttaa laktoosittomana

Vaniljainen helmivanukas on tehty Helmi-perunasuurimoita käyttäen. Tämä herkku on siis täysin gluteeniton.


Ainekset:
4,5 dl luomutäysmaitoa
1 dl Helmi - perunasuurimoita
1 dl luomuruokosokeria
1 luomukananmuna
2 rkl luomuvoita
3 tl vaniljasokeria

Mittaa maito kattilaan. 
Lisää sekaan voi, sokeri sekä vaniljasokeri. 
Laita levy päälle ja anna lämpötilan nousta, samalla sekoitellen. 
Kun seos kiehuu, pienennä levyä ja mittaa sekaan perunasuurimot. 
Sekoittele ja tarkista lämpötilaa, jotta seos ei pala pohjaan. 
Lisää hetken päästä vielä kananmuna. 
Anna kypsyä yhteensä suurimoiden lisäämisestä lähtien noin 8 minuuttia. 


Siirrä vanukas tarjoilukuppeihin ja laita jääkaappiin jäähtymään. 

Voit tarjoilla vanukasta myös vaikkapa kiisselin kanssa. Tähän tarkoitukseen sopii hyvin etenkin kiisseli, jossa on marjat mukana. 





keskiviikko 21. elokuuta 2019

Pannukahvit

Kahvia juodaan Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa.
Kahvin ekologisuudesta ja alkuperästä puhutaan paljon. Olisi hyvä suosia Reilun kaupan kahvia (mikäli on kahvin kuluttaja ylipäänsä), sen vastuullisuuden ja vaikuttavuuden vuoksi.


Perinteisesti kahvi on keitetty Suomessa kuparipannulla.


Oma pannuni on periytynyt jo kolmannelle sukupolvelle, eli se on hyvin ekologinen.
Olen käyttänyt kahvinkeittoon pannua aina kotona kahvia keittäessä, ja usein vieraat hämmästelevätkin kahvin hyvää makua.

Ainekset:

Vettä
Reilunkaupan kahvia (pannujauhatus jos on, jos ei normaalitkin röpöt käy)

Keitä vesi kiehuvaksi.
Kun vesi kiehuu, siirrä kattila pois liedeltä.
Lisää sekaan kahvi.
Oma pannuni on 2 litran pannu, ja suhteessa siihen tulevaan veden määrään olen laittanut 10 reiluhkoa lusikallista kahvia. Eli 10 rkl täyteen pannuun, 5 rkl puolikkaaseen jne.
Sekoita hieman lusikalla.
Laita pannu takaisin kuumalle levylle ja anna sen kiehahtaa.
Kun se on kiehahtanut, siirrä pannu pois levyltä.
Lorauta sekaan vielä hieman vettä, jotta kahvi "säikähtää". Näin purut laskeutuvat paremmin.
Odota vielä hetken aikaa, että purut ehtivät laskeutua.

Kahvi on valmista tarjottavaksi, kun kaataessa ei tule enää alkukaadon jälkeen puruja kahvin seassa. Alkukaatoa kaataessa ensin tulee aina hieman puruja; ne on jääneet kannunnokkaan odottamaan.

Tarjoile kahvi sellaisenaan, tai maidon/kerman/sokerin kanssa.







Ottaisitko toisen palan?- Köyhät (vaiko rikkaat) ritarit

Köyhät ritarit on nimensä veroinen herkku, jota voit tarjota vaikkapa välipalaksi tai jälkiruokana.
Sitä, miten köyhiä tai rikkaita ritarit ovat, voit vaihdella ainesten ja maun mukaan.

Nyt alkusyksystä ulkona kulkiessa voit löytää monia luonnon herkkuja, joita en kutsuisi niinkään köyhiksi, vaikka niitä ilmaiseksi voikin kerätä.
Upeat luonnonantimista tehdyt hillot tai hillokkeet, rikastuttavat tämän jälkiruokan aivan huippuunsa.

Ottaisitko toisen palan? - köyhät ritarit; resepti on tässä.


Ainekset:

Kuivahtaneita vaalean leivän tai pullan paloja
Maitoa
Kananmunaa
Vaniljasokeria
Ripaus suolaa
Purkki kermaa
4-5 tl sokeria
Hilloa tai hilloketta; vaikkapa tätä Taivaallista aronia-omenahilloketta

Voita paistamiseen.

Leikkaa kuivahtanut leipä tai pulla noin sentin paksuisiksi siivuiksi.
Sekoita muutamaan desiin maitoa yksi kananmuna. Lisää joukoon ripaus voita sekä vaniljasokeria.
Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää sekaan sokeri.
Sulata hieman paistamiseen tarkoitettua voita paistinpannulla.
Kasta leipäpalat muna-maitoseoksessa ja laita kuumalle paistinpannulle kypsymään.
Paista ne molemmin puolin kunnes ne ovat hieman ruskistuneet.

Nostele leipäpalat lautasille.
Laita päälle hieman kermaa, sekä hilloa.

Annos on valmis tarjottavaksi.

Lopulta olemme todella rikkaita, niin kauan kuin meillä on puhdasta luontoa ympärillämme.















"Hullun puuro"

Tykkää kuin hullu puurosta- on suomalainen sanonta.
Tulkintoja sanonnan alkuperästä on monia.
Itse olen käsittänyt sen niin, että jokin ei ole yleisesti pidettyä, mutta yhtäkkiä joku pitääkin siitä ja vieläpä kovasti. Voisi olettaa, että puuro on yksi sellaisista ruoista, joka ei kaikille vaan kertakaikkiaan maistu.
Mielestäni sanonta sopii oivallisesti tähän reseptiin, joka voi yllättäin maistuakin, jopa sellaiselle, joka ei muuten niin puurosta pidä.


Reseptin ainesosana olevat leivänkannikat  saattavat myös kuulostaa hiukan erikoiselta puuron seassa. Leivänkannikat antavat puurolle enemmän pureksittavaa ja vähentävät hävikkiä.

Ainekset:

3-4 dl vettä
1,5 dl kaurahiutaleita
2 rkl pellavansiemeniä
1-2 omenaa (riippuen omenan koosta. Pienempiä voi olla muutama, isompia riittää yksi)
1 dl ruokosokeria
1 rkl kardemummaa
3 tl vaniljaa
1-2 tl suolaa maun mukaan
2-3 kauraleivänkannikkaa (täyttä kauraa)
Voita

Laita pellavansiemenet likoamaan veteen.
Anna niiden liota tunnista kahteen, tai jopa yön yli.
Kuori ja pilko omenat pieniksi, noin sormenpään kokoisiksi kuutioiksi.
Pieni leivänkannikat hieman omenapaloja isommiksi paloiksi.
Sekoita veden ja pellavansiementen sekaan pilkotut leivänkannikat, sokeri, kardemumma, vanilja sekä suola. Lisää omenakuutiot.
Anna seoksen kiehahtaa.
Lisää sitten kaurahiutaleet.
Anna kiehua kannen alla 5-8 minuuttia riippuen siitä, miten pehmeästä puurosta pidät.

Tarjoile puuro voisilmän kanssa. Nam!





tiistai 20. elokuuta 2019

Taivaallinen aronia-omenahilloke

Kesän väriloistosta saa vielä nauttia kaduilla kulkiessa.
Marjat ja omenat ovat kypsiä, ja mitä ihanimmat reseptit siis kutsuu.
Tämä resepti on aronia-omenahillokkeeseen.


Marja-aronia on erittäin c-vitamiinipitoinen ja se sisältää antioksidantteja.
Maultaan se on hapokas, ja sopiikin siten paremmin hillomarjaksi, kuin sellaisenaan syötäväksi.
Aronia-pensaat ovat tällä hetkellä täynnä marjoja, eli ei kun keräämään!
Omena tasapainottaa aronian hapokasta makua, ja näin näistä kahdesta syntyy oivallinen yhdistelmä.

Ainekset:

Marja-aroniaa
Omenoita
Sokeria
Kanelia
Vaniljasokeria
Tilkka vettä

Kuori ja pilko omenat pieniksi kuutioiksi.
Huuhtele aroniat.
Sulata sokeri vesitilkassa ja lisää siihen kaneli ja vaniljasokeri.
Sokeria tulee suhteessa valmistettavaan määrään; itse tein 3 omenan ja 1,5 dl aronian satsista, johon lisäsin 3 dl sokeria.
Lisää sitten marjat ja omenakuutiot.
Anna seoksen kiehua hiljalleen välillä sekoittaen kunnes marjat ja omenat pehmenevät.
Omenat värjäytyvät kauniin punaisiksi aronian mehusta.
Keitä vielä hetki ja siirrää hilloke sitten tarjoiluastiaan.





maanantai 19. elokuuta 2019

Kotimainen kasviswräppi

Tätä kasviswräppiä oli ilo tehdä.
Wräppi koostuu vehnärieskan sisään käärityistä kotimaisista kasviksista ja lisukkeista.


Ainekset:

4 vehnärieskaa
Puolikas kesäkurpitsa
Puolikas pienestä punakaalista
4-5 lehteä lehtikaalia (vaikkapa luomuna Stadin puutarhurilta: http://www.stadinpuutarhuri.fi/ )
Öljyä
Suolaa
Pippuria
Kuminaa
Tuoretta meiramia
Puoli purkkia kermaviiliä tai Ruoka& Dippi Koskenlaskijaa

Valmista vehnärieskat tällä ohjeella.


Halkaise kesäkurpitsa keskeltä kahtia. Leikkaa puoliskot pitkittäissuunnassa ohuiksi siivuiksi.
Kuullota siivut öljyssä ja mausta suolalla, pippurilla ja kuminalla. Kun kesäkurpitsat ovat hieman pehmenneet, siirrä ne kulhoon odottamaan.
Huom! Tiesitkö, että Suomessa kasvaa villikuminaa? Lisätietoja löydät tästä.

Leikkaa punakaali ohuiksi siivuiksi. Kuullota siivuja öljyssä. Lisää mausteeksi suolaa, pippuria ja tuoretta meiramia. Siirrä myös punakaali sivuun odottamaan. (Myös mäkimeiramia voit löytää villinä Suomesta, etenkin lounais-osissa )

Riivi lehtikaalista paloja, niin, että lehtirunko jää käyttämättä. Kuullota lehtiä hetki öljyssä. Lisää hieman suolaa.

Ota yksi vehnärieska. Levitä sen keskiosaan ensin muutamia lehtikaalin lehtiä, sitten kesäkurpitsasiivuja ja punakaalia. Jätä alareuna ja sivut ilman täytettä. Lisää päälle vielä hieman kermaviiliä tai Ruoka&Dippi Koskenlaskijaa (on juoksevampaa kuin tavallinen Koskenlaskija).


Taita rieskan alareunasta puolet täytteen päälle.
Rullaa sitten reunat vielä ympärille, niin saat kauniin paketin tarjottavaksi.



Vehnärieska

Vehnärieska on ohut leipä, jonka sisään voit kääräistä helposti mitä tahansa tai syödä sitä sellaisenaan, vaikka keiton lisukkeena.


Tästä ohjeesta tulee neljä rieskaa.

Ainekset:
2 kuppia vehnäjauhoja
Vajaa kuppi vettä
1-2 tl suolaa
1 tl ruokasoodaa
(Loraus öljyä)

Laita vehnäjauhot taikinakulhoon ja sekoita sekaan suola ja ruokasooda. Lisää hiljalleen vettä samalla sekoittaen. Sekoita vettä kunnes taikina irtoaa reunoista ja on kiinteää. Voit lisätä lorauksen rypsiöljyä. Vaivaa taikinaa noin 10 minuuttia. Taikinan tulisi olla kiinteää, joustavaa ja sellaista, että se ei tartu. 
Anna taikinan seisoa liinan alla vähintään puoli tuntia. 

Jaa taikina neljään osaan.


Kaulitse osaset pyöreähköiksi, muutaman millin ohuiksi rieskoiksi.


Paista rieskat paistinpannulla isolla lämmöllä molemmin puolin. Paistoaika ei ole pitkä.
Rieska on valmis kun siinä on kauniisti ruskeita täpliä. Huom! Ethän paista öljyssä, sillä rieskat palaa siinä helposti.
















Kaneli-sokerikorput

Kanelisokerikorput maistuvat etenkin lapsille, vaikkapa kiisselin kanssa.

Korput valmistuvat kädenkäänteessä. Resepti on oivallinen ruokahävikin vähentäjä.
Voit käyttää korppuihin vanhoja pullapalasia, tai tehdä niitä varta vasten taikinasta alkaen. Tällä kertaa käytin korppujen tekoon vuokapullaa.

Ainekset:

Vuokapullaa tai kuivahtaneita pullan paloja
Voita (50-100g yhtä kokonaista vuokapullaa kohden, riippuen siitä kuinka voisia haluat tehdä)
Sokeria
Kanelia

Uuni 75 astetta

Leikkaa pulla noin sentin paksuisiksi siivuiksi.
Sulata voi.
Sekoita kaneli ja sokeri keskenään laakealle lautaselle.
Voitele pullasiivu kerrallaan voilla. Voit voidella halutessasi molemmin puolin. Kasta se sen jälkeen kanelisokeriseokseen.
Asettele siivut pellille.
Laita pelti uuniin ja anna kuivua korpuiksi. Voit käännellä paloja muutaman kerran kuivumisen aikana.


Vinkki! Jos haluat tehdä suolaisia korppuja, käytä leipää, kasta se öljyssä, ja ripottele sitten päälle vaikkapa kuivattuja yrttejä ja hieman suolaa.




Vuokapulla

Vuokapulla valmistetaan korvapuustien ohjeella.


Valmista ohjeen mukaan siihen saakka, kun olet kaulinnut, laittanut täytteen ja rullannut taikinan. Pilko taikinasta vielä korvapuusti-ohjeen mukaisesti vinoneliöitä.

Voitele ja jauhota vuoka. Itse käytän suorakaiteen muotoista vuokaa, joka on kooltaan noin. 12-30 cm.

Asettele vinoneliöitä vuokaan niin, että sivupinta, jossa kaneli-sokeriseos näkyy jää ylöspäin. Palat tulee kohoamaan, eli ihan täyteen vuokaa ei kannata ahtaa.


Anna kohota. Voitele kananmunalla ennen uuniinlaittoa. Voit sirotella päälle raesokeria.
Paista 175 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes vuokapulla on kypsä.